Jos kaikki menee kuten pitää (ja jos muistan), aion tänään mennä elämäni ensimmäisen kerran sauvakävelylle! Eikös olekin huikeaa? Saas vaan nähdä, miten kuolleena sitä sen jälkeen sitten on. Tällä kunnolla.

Tuo dementiahiihto sopii mulle kyllä sikälikin, koska olen varmaan tulossa oikeasti vanhaksi, tai sitten muuten vaan dementoitumassa. En nykyään muista mistään mitään, jollen kirjoita kaikkea jatkuvasti ylös. Esim. Pimun 6-vuotisneuvolaa yritin muistaa varata kolmen viikon ajan. Muistin sen kyllä joka päivä iltapäivällä, vaan kun neuvolan puhelinaika on aamuisin. Lopulta sitten soitin sinne eilen - iltapäivällä tietenkin. Onneksi terveydenhoitaja vastasi puhelimeen.

Unohdin mennä papa-kokeeseen, vaikka mulla oli siitä kyllä muistilappukin jossain, mutta kun en muista missä!  Taannoin jopa ylitin pankkitilini, vaikka yleensä olen melkoisen tarkka näissä asioissa, kun en muistanut käyneeni marketissa ostamassa yli sadalla eurolla ruokaa...  Kirjaston kirjatkin myöhästyvät nykyään tämän tästä. 

Niinpä mulla sitten on nykyään töissä sekä kotona oikea keltaisten post it -lappujen kavalkadi. Kun vaan muistaisi lukea ne joskus!

Meidän Pimu on kuulkaa kerrassaan verraton tapaus. Kuvitelkaa nyt, ihminen on 5-vuotias, ja oma-aloitteisesti esim. siivoaa oman ja veljensä huoneen, petaa koko perheen sängyt sekä haluaa aina pyykkipäivinä välttämättä ripustaa ja lajitella sukat pikkupyykin telineeseen. Mulla on ollut välillä huono omatunto, kun olen miettinyt, käyttäytyykö tyttö noin a) huomionhakuisuuden takia  - eli jääkö riehakkaamman ja vaativamman pikkuveljensä varjoon, tai b) onko äiti tytön mielestä niin uupunut ja kiireinen, että hän ottaa aikuisen vastuuta itselleen. Mutta ei, ei se sitä ole. Tyttö yksinkertaisesti nauttii kun saa tehdä pikku askareita ja yllättää äidin iloisesti, sekä siitä, kun tulee siistiä. Todella, todella toivon, että tämä kantaisi läpi koko tytön kotona asumisen ajan...   Tuo meidän neiti on perusluonteeltaan sellainen hoivaaja, empatiaa sillä riittää vaikka koko maapallolle. Ihan ihmeellinen tyttö kyllä. Ja miten onkin osunut juuri meille!

Tänään onkin taas Idols-ilta edessä. Jännittävää. Lapset nukkuivat sen vuoksi viime yönä 11 tunnin unet, jotta jaksavat tänään sitten valvoa puoli kymmeneen. Onneksi huomenna onkin perjantai! 

Niin, mitäs mun pitikään nyt tässä tehdä...