Tämä uusi, ylväs, kaunis, verraton sivupohjani suorastaan innoittaa kirjoittamaan. Eli täällä sitä ollaan taas! No herrantähden, on tässä kiinniotettavaakin, kun niin laiskasti olen viime aikoina päivittänyt.

Tuota kaislikon kuvaa minä raasu olen himoinnut iät ja ajat tuohon otsikkoon, kun nythän siinä on sitten tavallaan niinkuin joku järki. Blogin nimessä siis.

Eräät kaksi nimeltämainitsematonta termiittiä tappelevat keskenään legoista. Tai en minä tiedä, tappelevatko ne keskenään vai kumpikin itsensä kanssa, mutta joku ei nyt SAA jotain, ja ÄITIII, ja SIKKO ON TYHMÄ! Eli riemu katossa. Menenpä erottamaan ne toisistaan. *syvä huokaus*

*****

Ulkona on muuten kylmä. Eikä vain kylmä, vaan K-Y-L-M-Ä! HRRR! Toisaalta, enpä minä tykkää helteestäkään... joten nyt ei sitten pitäisi kai valittaa. Vaan vetää pipo syvemmälle ja nauttia raikkaasta talvisäästä. Tosin tänään nautin siitä ihan näin sisätiloissa. Viime yön valvominen ottaa veronsa, ei tässä nyt ihmeitä jaksa. Toivottavasti ensi yö kuluu tiiviisti höyhensaaren perukoilla, koko perheellä.

*****

Mitähän tuo jälkikasvu nyt mahtaa puuhata? Ovat sulkeutuneet vessaan, ja sieltä kuuluu hillitön mekkala. Hmmm.  HMMMMM.
Lienee viisainta poistua tarkistamaan tuhojen laajuus.