Pyyhin aamulla tuskanhikeä otsaltani vaatekomeron edessä ja tajusin yhden ihan hirvittävän asian. Tai siis, olenhan minä nyt toki tajunnut sen asian aikaisemminkin, mutta nyt se niinkuin jollainlailla konkretisoitui, kun yritin epätoivon vimmalla keksiä jotain työkelpoista päällepantavaa (mun lempineuletakkini ei ollut vielä kuivunut pesun jälkeen). Homma on nyt kertakaikkiaan nähkääs niin, että A) joko minä menen vaatekauppaan ja ostan sieltä vaatteita koko omaisuudellani (ottaisikohan ne vanhoja tarpeettomia vaatteita vaihdossa?) TAI sitten B) laihdun vähintään viisi kiloa (kymmenenkään ei olisi liikaa), jolloin garderobini sisältö ylettyy jälleen ympärilleni. Eh heh heh. No eikun, ei paljon naurata. Taas jälleen saan tuskastella sitä, että minkä takia pitää kuulua juuri tähän ihmislaatuun, joka lihoo jo pelkästä syömisen ajattelemisestakin.

Huono puoli tässä on se, että mulla ei taida olla varallisuutta niin paljon että uusisin koko vaatevarastoni. Se on nimittäin kevät tulossa, ja kevään myötä täytyy lapsille hommata taas uusia kenkiä, haalareita, housuja, takkeja, hattuja, hanskoja, saappaita... jne. Eli vaaka kallistuu pahaenteisesti vaihtoehtoon B.  Mutta kun. Sitä on ihmisellä selkärankaa yhtä paljon kuin ameeballa, niin laihdu tässä nyt sitten! Ruoka on hyvää ja syöminen on kivaa, ja kaikki hyvä on varsinkin erittäin epälaihdutuksellista ja sitä rataa. Olisikohan tässä joku muu ulospääsykeino? Hmmm. Rasvaimu? Tohtori tolosen ihmelaihdutuspillerikuuri? Rasvansieppauslaastarit? Edes JOTAIN? Eli jos joku tietää hyvän keinon karistaa kiloja näkemättä nälkää, ja vielä niin, ettei kulu hirveästi rahaa mihinkään muusta perheestä poikkeavaan ekstraruokavalioon, olen kiitollinen vinkeistä.

Huokaus. Ja vielä toinenkin.