Uskokaa tai älkää, mutta niin se vierähti eilinenkin ehtoopuoli samoissa merkeissä taas. Ja jos en nyt vallan väärässä ole, niin taidanpa tulevan perjantai-illaan käyttää...  *ta-daa*.... PAKKAAMISEEN.

Olohuoneessa on nyt 18 pahvilaatikollista plus viisi jätesäkillistä maallista omaisuutta pakattuna. Eihän tämä muuttaminen ennen näin kauheata ole ollut! Roinaa näyttää vuosien mittaan todellakin karttuvan. Vielä muistan ekan sinkkuyksiöni, johon olin haalinut kaikilta mahdollisilta tutuilta ja tuntemattomiltakin kaikenmoisia keräilyhuonekaluja...  astioina oli muutama lautanen ja muki, nekin kaikki eri paria. En omistanut edes likapyykkikoria tahi pölynimuria enkä edes puhelinta, ja lehti-ilmoituksen kautta löytynyt halpa telkkarikin pysyi auki vain kiilaamalla virtanäppäin halkaistun tulitikun avulla alas.

Tänään ei onneksi enää tartte pakata kuin loput astiat (ne, mitkä ovat tiskikoneessa), lasten loppuja leluja, vaatteita jonkun verran ja pikkuvessan kaapeista kaikenlaisia kosmetiikkahommeleita. Sitten jos riipisi verhot alas, rullaisi matot... juu, kyllä meillä huomiseen mennessä muuttopisteessä ollaan