... niin, nokka mitä? Noin metkalla lauseella on löydetty tänne suhisevaan kaislikkoon, vaan olisi se kiva tietää, mitä se nokka teki? Napsahti?

Tilastot kuitenkin siis toimii taas, iso kiitos ja hurraa!

Sitä vaan läksin kertomaan, jotta kiirettä pitelee tänään, jotten ole vuodattamoonkaan ehtinyt. Miksi nämä työt tulla tupsahtelee aina ryöpsäyksissä, eikä silleen tasaisesti? Ja mistä kaikki ihmiset voi osata soittaa tänne yhtäaikaa ja vaatia toinen toistaan kummallisempia juttuja, ja sitten taas menee päivä-pari, eikä puhelin inahdakaan.

Kuulumisia:

• Harmaata on ja sateista, pimeääkin. Alkaa syksy kääntyä sille puolelle, josta mie syksyfanaatikko en enää pidä. Se on tuo pimeys. Plääh.
• Mutta ei se mitään, sillä sain viikonloppuna kuulkaa nukkua! Nukuin, ja nukuin, ja nukuin. Yöllä ja päivällä. Sekä illallakin vähän. Taisi olla hiukan univelkaa. Tiedä sitten, alkavatko harmajat aivoni toipua ennallensa (huijui), koska viime yönä näin pitkästä aikaa kunnon unia! Siis sellaisia ihan pimeitä sekounia, kuin joskus ennenvanhaan. Kuten esim. Idolsin finalistit esiintymässä alasti... (luoja varjele), tai sitten että meidän lähin ruokakauppa sijaitsi luolassa meren pohjassa, ja sinne piti sukeltaa ostoksille, koska hissi ei toiminut.  
• Mies sai tänään kuulla lähtevänsä huomisaamusta taas työkeikalle satojen kilometrien päähän. Loistava varoitusaika, etten sanoisi! Niinpä se joutui siirtämään muita ennemmin sovittuja (mutta ei niin tärkeitä) töitä eteenpäin. Perhe-elämää ei tosin ainakaan millään tavalla helpota tämmöinen ennalta-arvaamattomuus, prkl. No, auto jää taas sentään mulle. Hih. Ja sitäpaitsi tähän alkaa jo tottua.
• Suursiivottiin viikonloppuna kotimme kaikki törkykomerot (ja asunnon pienestä koosta huolimatta niitä on kuulkaa yllättävän monta), ja löydettiin kaikenlaista, mitä ei tiedetty omistavamme. Meillä on esim. sormiparistoja seuraavan 50 vuoden tarpeeseen kevyesti. Samalla löysin myös lasten vanhat ultrakuvat, ja äitiyskortit, ja synnärin rannekkeet, ja vauvaonnittelukortit jne. Voi sitä nostalgian paljoutta! Sniif! Nyyh! Tuokaa nenäliinoja!
• Kohta käy tieni läpi ruokakaupan ja kautta päiväkodin kohti kotia. Jippii. Maanantai pulkassa. Ja ainiin, tänään pääsen ajamaan automaattivaihteisella autolla! Mitähän siitäkin tulee. Varmaan sidottava kytkinjalka kiinni johonkin, ettei haro tyhjää.

Kas niin, viimeinen rykäys töitten suuntaan ja sitten poiiisss....